KUN EI SE VAAN NÄY!

Aamriitaulla herätessä ensimmäinen asia mikä sosiaalisesta mediasta tuli vastaan oli parisuhdeväkivalta. Kuvat aiheesta olivat rankkoja ja tarina kuvien takana vielä rankempi. Oli pakko kirjoittaa aiheesta vieläkin. Kumpaakaan väkivaltamallia ei fyysistä eikä henkistä saa sallia missään tapauksessa, mutta fyysisestä jää aina jäljet ja jäljet ovat sitä rankemmat mitä kovemmasta väkivallasta on kysymys. Myös terveydenhuollolla on oikeus puuttua ja näistä myös tehdään rikosilmoituksia helpommin. Fyysisyydestä saadaan myös helpommin tuomiot ja lähestymiskiellot läpi. Tästä aiheesta toivottiin myös tv- aikaa ja asiaohjelmaa ja hyvä niin. Mutta miksi tätä toista puolta ei olla yhtä hanakasti nostamassa esiin? Miksi edelleen vaietaan? Kun väkivalta ei näy sitä ei ole?

Entä sitten kun väkivalta ei näy?

Kuinka saamme äänemme kuuluviin? Kuinka todistamme että olemme väkivallan tekojen alla, vaikkei kukaan fyysisesti olekaan käynyt päälle? Miten kertoa lastensuojeluviranomaiselle että kotona asuu hirviö, kun se sama hirviö siinä samassa hetkessä puhuu lastensuojeluviranomaisten päät pyörryksiin ja pahimmassa tapauksessa lähettää kukkapuskan hyvästä työstä perään. Manipuloi – tekee sitä minkä parhaiten osaa. Oikeudessa ei ole tarpeeksi todisteita jos ei pystytä näkyvästi todistamaan että tämä ihminen edelleen rajoittaa elämää, saa pelkäämään ja pimeällä kotoa poistuminen on mahdotonta, koska ei voi tietää mitä tapahtuu tai kuka kulman takana odottaa.

Häpeä, syyllisyys ja tietämättömyys

Kokija tuntee häpeää, syyllisyyttä ja alemmuuden tunnetta siitä että on ajautunut tilanteeseen ja ei saa voimaa eikä toisaalta edes tukea pyristellä eroon. tukea ei saa juuri siksi että kukaan ei usko, näe, eikä välttämättä kokija edes itse ymmärrä tilanteen vakavuutta. Pahimmissa tapauksissa manipulointia, elinpiirin rajoittamista, uhkailua, kiristystä, mollaamista ja itsetunnon polkemista on tapahtunut vuosia. Voi olla että ei ole enää edes oikeutta omaan pankkitiliin ja auton avaimet saa käteen tarkalleen määrättyä ja kellotettua kaupassa käyntiä varten. Ymmärrettävää siis että puuttuminen ja mediahuomio eivät ole samalla tasolla fyysisen väkivallan kanssa, koska täällä pohjolassa ollaan onnellisen tai onnettoman tietämättömiä siitä mitä meidän kodeissa ja olohuoneissamme tapahtuu joka ikinen päivä.

Ja siitä syystä minä olen tällä matkalla – Näkymättömästä näkyvää!

Tästä aiheeltaan synkästä päivityksestä huolimatta valoisaa, energistä viikonloppua sekä uskallusta elää jokaiselle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>