hand-pelon

Joulu ei poista pahaa oloa

Moni elää jouluna rakkauden täyteistä aikaa läheisten keskellä ja nauttii elämästä ja yhdessäolon voimaannuttavasta tunteesta. Tämä onkin ihanteellinen ja toivottava olotila – saada rauhoittua rakkaiden kanssa ja nauttia yhdessäolosta. Toisissa kodeissa asiat näin hyvin. Samaan aikaan toisaalla leivotaan joulutorttujen sijaan elämänkumppania turpaan joko henkisesti tai fyysisesti.

Jatka lukemista Joulu ei poista pahaa oloa

hand-pelon

Pelon varjo ja Lahden Sibeliustalo yhteistyöhön

Kun viime kesänä ajelimme Heidin kanssa Lahteen muissa asioissa, päätimme kiekata myös Sibeliustalon kautta. Rantaan pysäköidessämme Heidi heitti: ”Sibeliustalossa me vielä joskus ollaan tän konserttishown kanssa”. Ja kas, mitä tapahtuikaan puoli vuotta myöhemmin.

Soitimme hetken mielijohteesta Lahden Sibeliustalon liiketoimintajohtaja Anu Kärkkäiselle, joka otti meidät vastaan Sibeliustalolle. Kerroimme hänelle vielä ensiaskeleitaan ottavasta Pelon varjo -liikkeestämme. Anu oli ensimmäisiä henkilöitä, jotka kuulivat Pelon varjo -biisimme – tuolloin vielä demoversiona.

Yksi keskustelu johti toiseen ja pian Anu vinkkasi, että Pelon varjolle kannattaisi hakea Sibeliustalon hyväntekeväisyyskohde-statusta vuodelle 2016. Ryhdyimme tuumasta toiseen, ja pian oli hakemus valmis. Tiukan karsinnan seurauksena saimme lokakuussa kuulla olevamme onnellisessa asemassa: Pelon varjon tapahtuma Uskalla elää todella järjestettäisiin Sibeliustalolla 13.5.2016. Mikäpä sen mukavampi äitienpäivälahja kuin hyvän mielen viihdeshow.

Mitä tästä opimme? Dream Big. Say it aloud. 

Rehellisesti sanoen, olemme mykistyneen kiitollisia tästä kunniasta. Kahden ihmisen voimin rakennettu liike on saanut isot siivet selkäänsä. Ja mikä hienointa, työmme henkisen lähisuhdeväkivallan vastaisen työn eteen on huomioitu. Kiitos teille jokaiselle, että kuljette tätä matkaa kanssamme.

Kuuntele tästä Heidin haastattelu Radio Voimalta. Heidi kertoo, mitä tuleman pitää keväällä Lahdessa.

[soundcloud url=”https://api.soundcloud.com/tracks/235580496″ params=”auto_play=false&hide_related=false&show_comments=true&show_user=true&show_reposts=false&visual=true” width=”100%” height=”450″ iframe=”true” /]

photo

Parisuhteen anatomiaa

Parisuhde on parhaimmillaan, kun asiat koetaan yhdessä mutta myös yksilöinä. Kun toiselle annetaan vapaus mennä joskus kauas ja tulla takaisin järisyttävän lähelle, kun jaetaan yhdessä kipeimmät kohdat ja kun nauretaan kippurassa toisillemme sekä itselle ja ennen kaikkea tehdään se yhdessä hyvään uskoen ja hyvää vaalien.

Luottamus, lämpö, rakkaus ja kunnioitus täyttävät huoneet. Kotiin on aina hyvä tulla. Koti on paikka missä aseet saa riisua ja olla täysin sydän auki. Se on ideaali tilanne. Eihän mikään parisuhde ole tietenkään pelkästään näitä asioita, mutta kun hyvällä hitsaudutaan yhteen, nämä asiat auttavat myös vaikeuksien yli. Kun muistaa pitää lähellä, kasvaa yhteenkuuluvuus. Kun muistaa koskettaa arjessa, ei kasva ylitsepääsemättömiä kuiluja, vaan kasvaa siltoja, jotka on kevyt astella yhdessä samaan suuntaan katsoen.

Helvetistä toiseen

Kun elämässä sitten onkin enemmän  pahaa, kodin turvalliset seinät täyttyvät huudosta, raivosta, pelosta ja siitä tunteesta, että vain varpaillaan astumalla, et ärsytä toisen mieltä. Kun jokainen tehty teko niittää tuhoa ja kun jokainen sanottu sana on väärin valittu. Muuttuu rakkauden merkitys arkipäivän henkiinjäämistaisteluksi. Elämästä katoaa kaikki hyvät elementit, kivijalka, jonka varaan kaikki on rakennettu.

Kun ero vilahtaa ajatuksissa yhä useammin ja elämästä tulee pelkkää pohdintaa kuinka pääsen pois, niin etten tuhoa itseäni lopullisesti. Kun itsetuntoni on poljettu ja minusta ei ole enää mihinkään. En kelpaa kenellekään, olen kylmä ja kyvytön rakastamaan. Vaatii matkan itseensä ja itseään varten, että pystyy vielä avaamaan sydämensä, päästämään toisen lähelleen ja uskomaan hyvään, ei pahaan.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kun on tarpeeksi pahaa takana, tulee paljon hyvää vastaan edessä. Siihen kannattaa uskoa myös niinä hetkinä kun jo silmien avaaminen aamulla tuntuu elämää suuremmalta haasteelta. Jonain päivänä tämän kaiken jälkeen olen onnellinen ja minä tiedän sen. Siihen minä itse uskon ja sillä ajatuksella olen taisteluni taistellut varjosta valoon. Ja uskallan luvata sinulle, sinäkin selviät! Selviät aivan varmasti!

Elämää varten

Miten valmistan itseni kohtaamaan tämän kaiken pahankin? Miten opetella ymmärtämään pahaa rakkaudessa ja miten säilyttää silti vielä oma mielenterveys? Ja ennen kaikkea miten olla kantamatta asioita mukanaan aina seuraavaan parisuhteeseen niin, että ne eivät tuhoan ja hallitse liikaa. Vaatii matkaa itseensä, sitä se todella vaatii, mutta on taatusti jokaisen askeleen arvoinen. Minä kuljin ne askeleet hitaasti jokaisella hengenvedolla pysähtyen. Vedin itseeni jokaisella hengenvedolla herkkyyttä ja rohkeutta. Kyynel silmässä purin huulta ja tiesin, että kun tästä selviän on maailmani hyvin erilainen, ja niin se onkin. Uskallan väittää olevani tänään eri ihminen kun eilen.

Miten asiasta tulisi puhua läheisille, joiden tietää pettyvän, jotka eivät kuitenkaan ole nähneet kuin pienen aallokon ennen myrskyä – jos sitäkään? Miten valmistaa omaa lastaan kohtaamaan elämässään rakkaus joka myös voi tappaa – henkisesti? Pystyykö sellaista edes kertomaan tai opettamaan? Voiko sellaiseen valmistaa? Vaii tuhoaako se uskon oikeaan rakkauteen jo ennen kuin sellaista on edes kohdannut?

Ehkä meidän tulee valmistaa itsemme vain elämää varten. Pitää mieli avoinna ja uskoa enemmän hyvään. Rakastaa itseä tarpeeksi jotta elämäänsä huolii enemmän hyvää kuin vihaa. Kun paha astuu huoneeseen on meillä näin kapasiteettia käsitellä asia pois elämästämme ja antaa anteeksi myös virheemme itsellemme, kaikki niitä tekevät. Kun rakastamme itseämme tarpeeksi osaamme varmasti antaa mallin myös lähellemme, sen enempää asian askelmerkkejä miettimättä. Elämä on pääosin kuitenkin hieno matka ja matkalla tulee pysähtyä. Joskus maisemat huipulla auttavat ymmärtämään kaikki kuljetut polut ja aina tulee muistaa, että matkaa ei kenenkään tarvitse tehdä yksin.

Muista että olet ainutlaatuinen!

Tsemppiä viikkoon:

Heidi

 

photo

Narsismi – Tervettä itsekunnioitusta vai susi lampaan vaatteissa?

Narsismia käytetään tänä päivänä liian helppona perustelun mille tahansa huonolle käytökselle lähisuhteessa. Kun kahvilassa kuuntelee hiljaa naapuripöydässä käytävää keskustelua ihmissuhdeongelmista, keskustelussa vilahtaa usein narsismi sana. Liian harvalla on selkeää käsitystä siitä mikä narsismia ja mihin raja hyvän ja pahan narsismin välillä tulee vetää.

Turhalla narsismi sanalla tehdään jo itsellään paljon tuhoa. Se tuhoaa ainakin vastapuolen itsetunnon. Laittaa polvilleen ajattelemaan elämää uudelleen. Herättää kysymyksiä siitä olenko minä sittenkin paha? Toki narsistisella käyttäytymisellä tehdään paljon tuhoa ja eniten tuhoaa narsisti itse, mutta sitä tuhoa syntyy myös niissä viattomissa pöytäkeskusteluissa. Ei ole perusteltua syyttää kumppaniaan narsistiksi jokaisen riidan jälkeen. En puolustele narsisteja, mutta vastustan sanan käyttöä yleisenä trendisanana arkipäiväisissä keskusteluissa.

Ei pelkkää pahaa

Jokaisen elämässään menestyvän ihmisen pitää omata narsistisia piirteitä. Itse asiassa meissä jokaisessa on näitä piirteitä. Pitää osata peilata ja analysoida itseään ja toimintaansa,ja kyetä miettimään mikä on tervettä pyrkimystä mennä eteenpäin eli sitä tervettä narsismia. Tällä ei ole mitään tekemistä  pahan narsismin kanssa, mihin kuuluu tarve hallita ja hajottaa lähellä olevia. Tässä on juuri se hyvän ja pahan välinen raja. Tervettä on olla läsnä ja rakastaa, menestyä ja mennä eteenpäin. Muiden jalkoihin ei pidä jäädä. Mutta jos samanaikaisesti hajottaa ja hallitsee toista ihmistä lähisuhteessaan, ollaan jo pakkasen puolella – pahasti.

Persoonallisuushäiriö

Narsismi on persoonallisuushäiriö ja sairaus siinä missä esimerkiksi diabetes. Oikein hoidettua narsismiakin voidaan hoitaa ja hallita. Kyse on myös luonteenpiirteestä, jota voi kehittää, mikäli kokee sen itseään häiritsevänä. Harva tosin kokee tällaista häiritsevyyttä. Vika löytyy aina ulkopuolelta, ei koskaan itsestä. Meillä on ohjeet verenpaineen hoitamiseen sekä valtavasti tietämystä terveistä elämäntavoista, mutta mikään peruskoulutus ei valmista meitä narsistisen ihmisen kohtaamiseen. Olisi ehkä syytä?

Nyky-yhteiskuntamme muoti-ilmiöstä on kasvanut paha ongelma: heikoimmat se tuhoaa, toisilta se vie itsetunnon ja vahvimmat meistä se kouluttaa kovalla kädellä näkemään elämänsä uudessa valossa. Narsistin kanssa eläminen muuttaa meitä jokaista, mutta onko muutos hyvä vai huono asia? Elämän arvot se uudistaa, mutta selvitäkseen tarvitaan vahvuutta ja pitkiä keskustelua itsensä kanssa. Jossain kohden nämä kokemukset muuttuvat varmasti hyväksi itsensä tuntemisen kannalta, mutta joillekin se on liian kova hinta maksettavaksi. Tuoreiden prosenttien valossa henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokee noin 40 % ihmisistä. Nämä ovat isoja lukuja, siksi oppia ja ymmärrystä aiheesta todella tarvitaan. Ja ennenkaikkea kykyä suojella itseään.

Suorituskeskeinen yhteiskunta

Elämme nykyään hyvin suorituskeskeistä elämää ja meidän tulee taistella  paikkamme edestä. Niin sanotusti mennä kyynärpäät edellä, jotta selviämme ja pärjäämme työelämässä. Kotona meidän ei kuitenkaan tarvitse toimia näin. Elämä voisi olla hellittämistä läheisten kanssa – hetkiä sohvan nurkassa, hellää kosketusta kiireen keskellä, aamukahvia rauhassa ilman pelkoja sekä omien ja toisten vahvuuksien esille nostamista. Hyvää, ihanaa elämää, ei pahaa oloa ja pelkoa. Hyvää ovat pienet eleet arjessa, hymy vastaantulevalle ja kiitos sana kehystämään askelia, aito välittäminen ja aidot tunteet. Tämän kaiken hyvän äärellä voimme antaa terveen narsismin kukkia ja menestyisimme paremmin niin siviilissä kuin sen ulkopuolella.

Elämä on lyhyt. Mitä jos keskitymme luomaan ja pitämään lähellämme hyvät, voimaa tuovat ihmissuhteet? Unohdetaan ne ihmiset, jotka saavat meidät voimaan pahoin toistuvasti. Minä olen todennut, etten tarvitse pahaa oloa ja ikäviä tunteita ruokkivia ihmisiä. Et muuten tarvitse sinäkään. On sanottu, että elämästä tulee sellainen, millaisia viisi lähintä ihmistä ympärilläsi ovat. Tätä todella kannattaa pysähtyä miettimään. Onko sinun lähelläsi viisi ihmistä  jotka saavat sinut voimaan hyvin?

>Jos joku toistuvasti sanoo sinulle, “sinä et pysty tuohon”, “tuosta ei tule mitään”, “et sinä onnistu”, raivaa hänet pois elämäsi hyvien asioiden tieltä. Löydät tilalle ihmisen, joka kannustaa sinua pääsemään yhä parempiin tuloksiin jokaisella elämän osa-alueella. Kun teet niin, uskallan väittää, että tänäkin iltana nukahdat onnellisempana tällaisen ihmisen ansiosta.

Hyvä mieli kantaa pitkälle, hyvät teot heijastuvat ympäristöön, hymy jättää lähtemättömän vaikutuksen ja kosketus tekee sinusta unohtumattoman. Ollaan onnellisia ja terveen narsistisia sekä katsotaan eteenpäin tulevaisuuteen luottavin mielin!

Valoa ei väkivaltaa!!

YK:n Väkivallan vastaista viikkoa toivottaa,
Heidi